Menot ja tulot tasapainoon – Hyvinvointialueiden talous on saatava kestävälle pohjalle. Rahoitusmallin puutteet on korjattava sekä omassa toiminnassa että valtion tasolla, jotta palvelut vastaavat aidosti alueiden tarpeisiin.

Vahva ja selkeä johtaminen – Hyvinvointialueen kehittämisessä keskeistä on organisaatiokulttuurin ja johtamisjärjestelmän selkeyttäminen. Tehokas päätöksenteko ja toimiva johtaminen parantavat palveluiden laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.

Tiedolla johtaminen päätöksenteon tukena– Ajantasainen ja luotettava tieto on välttämätöntä, jotta resurssit kohdennetaan tehokkaasti ja palveluiden vaikuttavuus paranee. Dataohjattu päätöksenteko takaa paremman palveluiden laadun ja alueiden hyvinvoinnin.

Ennaltaehkäisy etusijalle – Panostaminen ennaltaehkäisevään työhön, toimivaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin parantaa ihmisten elämänlaatua ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

Yhteisöt ja yritykset mukaan – Palveluiden kehittämisessä on hyödynnettävä yhteisöjen ja yritysten osaamista, jotta palvelut ovat monipuolisia ja vastaavat paremmin ihmisten tarpeisiin.

Sujuvampi hoitoon pääsy – Perusterveydenhuollon rakenteita on selkeytettävä, jotta ihmiset pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti ja palvelut toimivat tarkoituksenmukaisesti.

Hyvä johtaminen ja työhyvinvointi – Henkilöstön hyvinvointi ja työn merkityksellisyys vaikuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen ja pysyvyyteen.

Rohkeasti uusia toimintatapoja – Uudistuksia on vietävä eteenpäin, jotta palvelut ja työskentelyolosuhteet paranevat.

Työn kehittäminen – Jokaiselle työntekijälle on annettava mahdollisuus kehittää omaa työtään ja vaikuttaa työskentelytapoihin.

Digitalisaatio tueksi – Digiratkaisut helpottavat työtä ja vähentävät rutiinitehtäviä, vapauttaen aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.